Ruokolahden seurakunnan historiaa

Ruokolahden Seurakunta on perustettu v. 1572 jakamalla Jääsken seurakunta kahtia, pohjoisosista muodostui Ruokolahden seurakunta.  Kohta seurakunnan perustamisen jälkeen aloitettiin kirkon rakentaminen. Ensimmäinen kirkko oli pieni, vaatimaton, suorakaiteen muotoinen, ja se palveli seurakuntaa 69 vuotta. Toisen kirkon rakentaminen entisen paikalle alkoi 1641. Isonvihan aikana kirkko vaurioitui ja se oli purettava. Kolmaskin kirkko rakennettiin melkein entisen paikalle ja sille rakennettu kellotapuli on vielä paikallaan. Toisen ja kolmannen kirkon sekä nykyisen kirkon esineistöä on esillä Ruokolahden kotiseutumuseossa.

Neljäs kirkko sai paikan pitäjäntuvan mäeltä, ja se valmistui vuonna 1854. Kirkon suunnitteli yli-intendentti Ernst Lohrman ja todennäköisesti piirustukset teki Carl Edelfelt, taiteilija Albert Edelfeltin isä. Kirkko on puinen ristikirkko, jolle antaa ilmettä laaja keskuskupoli ja korkea kellotorni. Yksityiskohdiltaan kirkko on osittain uusgoottilainen. Istumapaikkoja kerrotaan olleen yli tuhannelle kirkkovieraalle.

Maantieteellisesti Ruokolahti on rajaseutua, joka on vuosisatojen aikana kuulunut Ruotsin sekä Venäjän alaisuuteen. Seurakunnan syntymästä vuoteen 1743 Ruokolahti oli osa Ruotsia. Vuonna 1743 solmitusta Uudenkaupungin rauhasta alkaen alue liitettiin osaksi Venäjää. Kun mukaan otetaan autonomian aika vuosina 1809–1917, olimme Venäjän hallinnon alaisena yhteensä 174 vuotta. Suomi itsenäistyi vuonna 1917, itsenäisyyden aikaa olemme saaneet elää runsaat sata vuotta.

Seurakunnalla oli suuri merkitys paikkakunnalla, sillä hengellinen ja maallinen hallinto hoidettiin pitäjänkokouksissa.  Vuosien 1868–1969 aikana seurakunnan kokouksia nimitettiin kirkonkokouksiksi. Kirkkovaltuustot seurakunnan ylimpänä päättävänä elimenä tulivat pakolliseksi vuonna 1933. Kunnan ylintä päättävää kokousta nimitettiin kuntakokoukseksi. Vuodesta 1868 lähtien Ruokolahdella kunta erotettiin seurakunnasta.  Kunnallisasetuksessa maalaiskunnista v. 1865 säädettiin mahdollisuus perustaa kunnanvaltuustoja. Ruokolahdelle ensimmäinen vaaleilla valittu valtuusto saatiin vasta vuonna 1919.

Kunta ja seurakunta olivat tiiviissä yhteistyössä vuoteen 1933 saakka. Siihen asti kuntakokoukset ja valtuustojen kokoukset pidettiin kirkonmäellä pitäjäntuvassa. Pitäjäntupa tuhoutui tulipalossa vuonna 1933. Palo sai alkunsa pärekatolle lentäneestä kipinästä. Palon syttyessä talossa oli meneillään kunnanvaltuuston kokous. Kaksikerroksiseksi korotettu pitäjäntupa tuhoutui täysin. Tämän jälkeen kunnan ja seurakunnan hallinnolliset toiminnot erkaantuivat lopullisesti toisistaan. Ruokolahden kunta rakensi Jalmari Lankisen suunnitteleman kunnantalon Rasilaan ja seurakunta rakensi palaneen rakennuksen paikalle rakennusmestari Einolan suunnitteleman seurakuntakodin.

Muutoksia seurakunnan alueissa

Kun Ruokolahden seurakunta perustettiin 1572, siihen kuului Rautjärven alue. Rautjärvi irtaantui emäseurakunnasta ja perusti oman kappeliseurakunnan 1666. Rautjärven seurakunta muuttui itsenäiseksi seurakunnaksi 1859. Parikkalasta irtaantunut Simpeleen kunta yhdistettiin Rautjärveen v. 1973. Seurakunnat toimivat yhteistaloudessa ensimmäiset vuodet. Vuonna 1999 seurakunnat yhdistyivät Rautjärven seurakunnaksi.

Kun Imatran kauppala perustettiin vuoden 1949 alusta, muodostui Imatralle myös oma seurakunta. Tuolloin Ruokolahden seurakunnan pinta-ala pieneni ja väkiluku putosi huomattavasti.

Emäseurakunta jatkoi toimintaansa Ruokolahdella, kunnes vuoden 2019 alusta alkaen Rautjärven alue liitettiin Ruokolahden seurakuntaan. Liitokseen johtavia syitä oli useita, yhtenä jäsenmäärän väheneminen. Rautjärven seurakunnan väkiluku oli vuoden 2000 lopussa 4 190 henkeä. Vuonna 2018 se oli enää 2690. Rautjärven seurakuntaa oli rasittanut suuri kiinteistömäärä. Simpeleen seurakuntakeskuksen sisäilmaongelmat johtivat suuriin remontteihin, mutta nekään eivät auttaneet, vaan jouduttiin siirtymään kalliisiin väistötiloihin ja myymään seurakuntakeskus alihintaan pois. Myös Rautjärven kirkon kattoremontin lainaa maksettiin kauan. Seurakunnan vähäiset metsät oli hakattu loppuun jo vuonna 2006. Rautjärven seurakuntakodin homeongelmat aiheuttivat kalliita remontteja. Kirkkohallitukselta saatujen avustusten turvin tilinpäätöksiä saatiin sentään ylijäämäisiksi joka toinen vuosi, jolloin avustusta voitiin hakea.

Rautjärvellä toiminnassa yritettiin säästää kaikin tavoin ja investointeja siirrettiin, joten korjausvelka kasvoi. Jopa henkilökunta lomautettiin kahtena vuotena papistoa myöten kolmeksi viikoksi, jotta saataisiin tulosta positiivisemmaksi. Sekään ei enää auttanut, vaan talous kriisiytyi. Oli ryhdyttävä tosissaan yhteistyöneuvotteluihin naapuriseurakuntien kanssa.

Vuonna 2018 järjestettiin seurakuntavaalit, joissa valittiin laajennettuun seurakuntaan uusi valtuusto. Yhteistyötä käynnisteltiin jo vuoden 2018 loppupuolella eri työaloilla. Ensimmäisenä vuonna toiminta vähitellen ajautui omiin uomiinsa, mutta maailmanlaajuinen pandemia rajoitti kokoontumisia myös seurakunnassa. Yhteistyö toimi hyvin kahden pitäjän alueella. Suurin haaste oli pitkät välimatkat.

Seurakunnan kirkot 2023

Ruokolahden neljäs kirkko on valmistunut 1854. Kolme aikaisempaa kirkkoa sijaitsivat vanhan hautausmaan alueella, jonne on pystytetty muistomerkki näille kirkoille. Tuomas Suikkasen rakentama kellotapuli kuului kolmanteen kirkkoon. Kirkon alttaritaulun on maalannut Aleksandra Frosterus-Såltin vuonna 1915. Kirkon ensimmäiset urut valmistuivat 1915. Uudet urut otettiin käyttöön vuonna 1985.

Simpeleen kirkko on valmistunut 1933. Sen suunnittelivat Elsa Arokallio ja Elsi Borg. Simpeleen seurakunta oli erotettu Parikkalan seurakunnasta v. 1920.  Toiminta Simpeleen seurakunnassa käynnistyi kaksi vuotta myöhemmin. Simpeleen seurakunta siirtyi yhteistalouteen Rautjärven seurakunnan kanssa 1973. Seurakunnat yhdistyivät Rautjärven seurakunnaksi vuoden 1999 alusta alkaen.

Rautjärven seurakunnalla oli siten kaksi kirkkoa. Rautjärven ristikirkko valmistui 1881 entisen palaneen kirkon paikalle. Kirkon oli suunnitellut A.J. Jansson. Niska-Pietilän sahan omistaja Iisakki Ahtiainen lahjoitti kirkkoon vuonna 1936 Eero Lehikoisen maalaaman alttaritaulun ”Vanha paimen kertoo”. Kangasalan urkutehtaan rakentamat urut oli otettu käyttöön vuonna 1925. Urkujenkin käyttö helpottui, kun vuonna 1946 kirkkoon asennettiin sähköt. Kirkkoa lämmitettiin puulla vuoteen 1968 saakka, jolloin sinne asennettiin öljylämmitys. Veikko Virtanen Oy rakensi kirkkoon kuoriurut vuonna 1998, samalla peruskorjattiin vanhat urut.

Jo Rautjärven seurakunnan aikana jumalanpalveluksia järjestettiin rajoitetusti Rautjärven kirkossa. Laajentuneen seurakunnan aikana Rautjärven kirkossa pidettiin jumalanpalvelus noin kerran kuukaudessa sekä juhlapyhinä.

Rautjärven kirkkojen karu historia toistui, kun tämäkin kirkko paloi tuhopoltossa jouluna 2022. Myös kirkkoon sijoitetut Ilmeen kappelin esineet tuhoutuivat tulipalossa. Vaikka neljäs kirkko Rautjärven rannalla tuhoutui, jäivät kirkkomaan tuntumaan hautausmaat, joista ensimmäinen oli perustettu vuonna 1667.

Kirkon vieressä oleva Veikko Jalavan teos ”Herää uhri - nouse maa” vuodelta 1963 kärsi tulipalossa kuumuudesta rapautuen osittain. Vuoden 2023 aikana Ruokolahden seurakunnassa tehdään päätökset siitä, minkälainen rakennus korvaa tuhoutuneen Rautjärven kirkon. 

Kellotapuli on yksi Ruokolahden vanhimmista rakennuksista. Se on rakennettu v.1752 kolmannen kirkon kellotapuliksi. Tapuli määrättiin 1800-luvun alussa purettavaksi, koska sen pelättiin kaatuvan suurta kelloa soitettaessa. Uusi tuomio tapulille tuli 1930-luvulla, kun seurakunta päätti myydä sen Seurasaari-säätiölle. Pastori Lund esti kuitenkin myynnin ja tapuli sai jäädä paikalleen. Tapulin kunnosta on huolehdittu tervaamalla paanukattoinen rakennus tarpeen mukaan.

Ruokolahden kotiseutumuseossa on esillä seurakunnan omistamia esineitä. Merkittävimmät niistä ovat toisen kirkon kunnostettu saarnastuoli, ensimmäisten urkujen fasadi sekä ennen alttaritaulua alttarilla ollut krusifiksi. Toisen kirkon esineistöön ovat kuuluneet myös puiset seinämaalaukset sekä ehtoollisen asettamista kuvaava taulu.

Taitelija Albert Edelfelt teki v.1887 matkan Ruokolahdelle ja asui kansanparantaja Elli Jäppisen kodissa Jäppilänniemessä. Ruokolahden matkaltaan Edelfelt sai vaikutteita, jotka heijastuivat koko hänen myöhempään tuotantoonsa. Edelfelt luonnosteli maalauksen Ruokolahdella, mutta lopullisen teoksen hän maalasi Haikossa, jossa malleina oli paikallisia naisia. Heillä oli yllään taitelijan Ruokolahdelta mukaansa ottamat kansannaisten asusteet. Edelfelt oli myös valokuvannut ruokolahtelaisia henkilöitä. ”Ruokolahden eukkoja kirkonmäellä” on yksi Edelfeltin pääteoksista. Alkuperäinen teos on Ateneumissa, Ruokolahdella on kaksi jäljennöstä. Kunnantalon valtuustosalissa on toinen ja toinen kotiseutumuseossa.

Ruokolahti-Seura on seurakunnan suostumuksella perustanut kirkonmäen tuntumaan Eukkojen polun. Seurakunnan mailla kulkeva polku kulkee jääkauden muovaamassa maastossa. Polun varrelle on pystytetty 19 opastaulua, joissa kerrotaan maaston geologisesta historiasta sekä seurakunnan rakennuksista ja hautausmaista. Kaikki opastaulujen tekstit löytyvät osoitteesta www.ruokolahti-seura.fi.

Seurakunnan historiasta kertova teksti on koottu Jouko Siitosen ja Seija Stavénin kirjoittamista teksteistä, jotka julkaistaan vuoden 2023 loppupuolella ilmestyvässä Ruokolahden seurakunnan historiikissa vuosilta 1972–2022. Tekstin on toimittanut Airi Ruokonen.